Ilo Herrassa on meidän väkevyytemme, todetaan Raamatussa, ja niinhän se on, kun ilo on aitoa iloa. Tänä päivänä näkee kuitenkin niin paljon kaikenlaista epäaitoa ja teennäistä, ettei tiedä mitä kaikesta sopii ajatella. Sosiaalinen media ja ajan henki luo paineita näyttää makealta ja menevältä. Ripsiin ja kynsiin satsataan - ja pusuhuuliselfie...
Tämä kesä ja loma-aika on ollut varsin vilkas ja kaikin puolin täyteläinen. Olimme mieheni kanssa suunnitelleet heti loman kärkeen reissun pohjoiseen. Ykkösjuttuna oli vaeltaa Pieni Karhunkierros Kuusamossa. Valmistauduimme kahdentoistakilometrin ponnistukseen treenaamalla pitkin kevättä. Rapakunto oli saatava nousuun!
Eilen, kauniina heinäkuisena lauantaina, seisoin kirkossa arkun äärellä pitämässä muistopuhetta. Puheen pitäminen ei ollut uusi juttu, mutta siitä tuli erityinen, sillä olimme saattamassa viimeiselle matkalle 25-vuotiasta upeaa nuorta miestä. Saman arkun äärellä lauloi suremaan jäänyt tuore kihlattu: "Kuuletko Luojani, kuuletko mua?" Jumalan...
Tulkaa lapset tulkaa, leikkimähän tulkaa... Tätä vanhaa perinnelaululeikkiä on tullut leikittyä lasten kanssa töissä lukuisia kertoja. Siinä leikkijät kävelevät piirissä käsikädessä leikkiin kuuluvaa laulua laulaen. Yksi leikkijöistä seisoo piirin keskellä silmät peitettyinä, kunnes laulu loppuu ja piirissäolijat seisahtuvat paikoilleen. Shh!...
Olen potenut jonkinlaista flunssaa tällä viikolla ja sen vuoksi on ollut normaalia enemmän aikaa pohdiskella sohvan pohjalla syntyjä syviä. Mitään maailmoja räjäyttävää uutta en ole keksinyt, mutta vanha sanoma puhutteli yhtenä yönä vahvasti. Niin vahvasti, että sai minut siitä kirjoittamaan.
Jumala puhuu tavalla ja toisella - ja usein juuri sillä toisella tavalla, sillä, jota ei osaa odottaa. Pyhä Henki puhui juuri sillä odottamattomalla tavalla ja ennalta arvaamattomalla hetkellä jälleen kerran.
Tänään lähdin upean keväisen auringonpaisteen siivittämänä päiväkahville kotoa muutaman sadan metrin päässä olevalle näköalapaikalle. Mustavuoren huipulta, tai sen liepeiltä, näkee upeasti kilometrien päähän. Otin myös kameran mukaan, ja rakkaan puolisonikin sain seurakseni. Päiväkahvi jäi minulta juomatta, mutta kuvasta tuli mielestäni hyvä!
Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! Näin toivottelemme toisillemme usein joulun alla, mutta missä se joulurauha on - tai mistä se tulee? Tuleeko se savupiipusta, niin kuin jenkkiläinen joulupukki vai saapuuko se kuin salaa kaiken touhun ja tohinan keskelle? Tätä pohdiskelen itsekseni vuokaleipien paistuessa uunissa kello puoli kuusi...
Tämä viikonloppu vierähti kotosalla Korvenkadulla rakkaan perheen kanssa. Lelut sai olla rauhassa levällään, tai en ainakaan minä niitä välillä keräillyt. Fokus oli Jumalan silmäterässä – lapsessa.
Ylistä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on, hänen pyhää nimeään. Ylistä Herraa, minun sieluni, äläkä unohda, mitä hyvää hän on tehnyt.
Ps. 103:1,2